Vaihto asuntovaunusta matkailuautoon?
Olemme leiriytyneet asuntovaunun kanssa monien vuosien ajan yhdessä kahden lapsemme, 14- ja 16-vuotiaiden, kanssa. Matkailuauton käyttö vaati kuitenkin hieman totuttelua ja erilaista valmistautumista. Toisin kuin asuntovaunua, emme voineet pakata sitä talomme vieressä. Sen sijaan kävimme etukäteen jälleenmyyjän luona tutustumassa matkailuauton ominaisuuksiin ja valmistautumassa sen mukaisesti.
Ensivaikutelmamme matkailuautosta, Sun Living S 72DL:stä, oli erinomainen. Siinä oli runsaasti kaappitilaa, kaksi erillistä vuodetta takana sekä alas laskettava vuode. Suihku, vaikka olikin pieni, vaikutti toimivalta kokoontaitettavan pesualtaansa ansiosta. Toisin kuin asuntovaunussamme, matkailuautossa oli myös kokonainen suihkukaappi, jossa verho erotti sen wc:stä. Pohdimme kuitenkin, kuinka tarpeellista suihkua olisi käyttää usein, sillä ulkosuihkuliitäntä riittäisi hyvin omavaraisempaan leiriytymiseen.
Ensimmäiseksi yöksi valitsimme matkailuautopaikan, jotta saisimme koko kokemuksen. Löysimme sieltä kaiken tarvitsemamme. Ajoneuvon pysäköinti sujui vaivattomasti peruutuskameran ansiosta, joka osoittautui korvaamattomaksi avuksi. Sen jälkeen pääsimme kunnolla kokemaan matkailuauton sisätilat. Dinette-oleskeluryhmä oli viihtyisä, ja pöytä oli käytännöllinen ja joustava. Keittiö toimi hyvin, ja kolme poltinta oli sijoitettu vierekkäin. Suuri jääkaappi pakastelokerolla oli merkittävä parannus asuntovaunumme pieneen jääkaappiin verrattuna. Myös hana toimi paremmin kuin mihin olimme tottuneet. Neljän ihmisen ollessa sisällä liikkuminen keittiön ja suihkun välisessä kapeassa tilassa osoittautui kuitenkin haastavaksi, etenkin kun alas laskettava vuode oli laskettuna. Asuntovaunussamme ei ollut paljon enempää tilaa, mutta siellä meillä oli mahdollisuus käyttää etutelttaa, ja lapset nukkuivat omassa teltassaan.
Meidän täytyi siis sopeutua matkailuauton pohjaratkaisuun, mutta neljän hyvän nukkumapaikan mukavuus oli merkittävä etu. Lapset mahtuivat hyvin etuvuoteeseen, ja heillä oli oma valonsa. Hyvien yöunien jälkeen saatoimme nostaa vuoteen ylös ja saada tilan takaisin käyttöön.
Matkailuautolla ajaminen Etelä-Limburgiin oli yllättävän helppoa. Kyyti oli tasaista, vaihteiden vaihtaminen vaivatonta ja peilit tarjosivat hyvän näkyvyyden. Verrattuna asuntovaunun vetämiseen matkailuautolla ajaminen oli helpompaa. Oli hieman erikoista, että kaksi matkustajan istuinta piti muuntaa ennen ajoa, minkä seurauksena ylimääräisille tyynyille piti löytää säilytyspaikka.
Kaikella matkailuautossa oli oma paikkansa, mikä teki asettumisesta nopeaa määränpäähän saavuttuamme. Toisin kuin asuntovaunun kanssa, meidän ei tarvinnut ensin purkaa tavaroitamme, laskea kulmatukia, pystyttää etutelttaa tai järjestellä tavaroita uudelleen ennen rentoutumista. Matkailuauto tarjosi enemmän oleskelutilaa, minkä koimme eduksi pidemmillä pysähdyksillä.
Tavallisenakin leirintäpäivänä matkailuauto toimii mukavana majoituksena. Matkailuautoelämän huono puoli, kuten kaikki mainitsevat, on kuitenkin ruokaostosten tekeminen. Vaikka matkailuauton käyttäminen olisi ollut helppoa, päätimme ottaa sen sijaan polkupyörän, jolloin toinen meistä pystyi lähtemään asioille erikseen. Matkailuautossa oli melko suuri takatalli, joka tarjosi runsaasti säilytystilaa. Se kuitenkin meni helposti sekaisin, koska mukaan mahtui niin paljon tavaraa. Jos omistaisimme matkailuauton, järjestäisimme sen tehokkaasti laatikoilla tai laatikostolla, jotta kaikella olisi oma paikkansa.
Toisena päivänä vaelsimme osan Pieterpad-reitistä ja pysäköimme matkailuauton yleiselle pysäköintialueelle, jossa oli pienet merkityt paikat. Se vaati hieman taitoa, mutta onnistuimme pysäköimään hyvin. Toisen ja kolmannen yön vietimme kompaktilla leirintäalueella, jossa manööveröimme varovasti peilien ja peruutuskameran avulla. Aloimme tottua tilaan ja säilytysmahdollisuuksiin ja löysimme oman rytmimme. Illallisen aikana pidimme ensimmäisen perhearviointimme ja olimme yhtä mieltä siitä, että voisimme helposti tottua matkailuautoelämään. Se tuntui kodilta poissa kotoa, ja aloimme jopa haaveilla matkasta Norjaan.
Pitkällä kotimatkalla matkailuauto pysyi erittäin mukavana. Tavallisessa autossa neljän tunnin istuminen voi olla väsyttävää ja vaatia jatkuvaa asennon korjaamista istuimessa. Matkailuautossa lapset pystyivät pelaamaan pelejä, ja kaikilla istuimilla oli miellyttävä istua. Korkeampi istuma-asento tarjosi myös paremman näkyvyyden, mikä teki ajokokemuksesta rennomman ja rauhallisemman verrattuna auton ja asuntovaunun yhdistelmään.
Perinteisesti isä ajoi aina, kun matkustimme nelihenkisenä perheenä. Tänä viimeisenä päivänä matkailuauton kanssa myös äiti kuitenkin ajoi kokemuksen vuoksi. Vaihteiden vaihtamiseen ja matkailuauton kokoon tottuminen vei hetken, mutta kuten aiemmin mainitsimme, sitä oli miellyttävä ajaa.
Kotiin palattuamme tyhjensimme ja siivosimme matkailuauton nopeasti vain kahdessa tunnissa. Tunsimme haikeutta palauttaessamme ”meidän matkailuautomme” takaisin jälleenmyyjälle. Keskustelimme jälleenmyyjän kanssa erilaisista mahdollisuuksista ja matkailuautomalleista.
Tarvitsemme kunnolla aikaa asian pohtimiseen ja meille parhaiten sopivan mallin löytämiseen. Matkailuauton ostaminen on pitkäaikainen sitoumus, ja haluamme tehdä oikean valinnan. Tämä viikko osoitti meille, että matkailuauto on upea vapaa-ajan ajoneuvo, joka tekee matkustamisesta helppoa ja tarjoaa mukavuutta. Se todella kannustaa meitä tutustumaan enemmän omaan maahamme, Alankomaihin, sekä muihin Euroopan osiin.